Ota yhteyttä
Voimisto

Työhyvinvointia vuorovaikutuksesta: pakka sekoittuu, supportiivinen vuorovaikutus paikkaa

Miten teillä käsitellään työhön liittyvää epävarmuutta? Mitä teet, jos työkaverisi estyy yllättäen ja joudut päivän varoitusajalla hoitamaan projektin väliraportin? Mitä tapahtuu puolestaan silloin, jos koneesi kovalevy menee solmuun ja help desk on tukossa tai työtehtäviä kasaantuu enemmän kuin post it -lappuja riittää?

Työpäivät ovat täynnä pienempiä tai suurempia epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä, jotka kuormittavat. Epävarmuuden hallinta työelämätaitona on ollut merkittävä aina, mutta sen merkitys korostuu jatkuvasti nopeatempoisessa työelämässä. Kaikkea ei pidä kuitenkaan kyetä hallitsemaan yksin. Liiallinen kuormittuminen heikentää selviytymistä työtehtävistä ja pitkittyessään vaikuttaa työkykyyn. Tämän johdosta on koko työyhteisön vastuulla välittää toisten jaksamisesta.

Epävarmuuden hallinta kollektiivisesti työyhteisössä on lisäksi tehokasta. On nimittäin havaittu, että supportiivinen vuorovaikutus vähentää epävarmuutta tehokkaimmin siinä ympäristössä, jossa kuormitusta aiheuttava asia ilmenee. Työkaverit ymmärtävät paremmin kuormittavan tilanteen ja pystyvät näin helpommin mukautumaan siihen kuin talon ulkopuoliset. Lisäksi työyhteisön jäsenillä on paremmat vaikutusmahdollisuudet kuormitustekijän hallintaan kuin ulkopuolisilla.

Epävarmuus hallintaan supportiivisella vuorovaikutuksella
Supportiivisessa vuorovaikutuksessa on kyse prosessista, jossa muodostuu sosiaalista tukea. Sosiaalinen tuki auttaa puolestaan yksilöä hallitsemaan kokemaansa epävarmuutta ja näin vahvistaa käsitystä hyväksytyksi tulemisesta. Supportiivinen vuorovaikutus auttaa näin yksilöä hallitsemaan kuormitustaan, kun sitä käsitellään toisten kanssa.

Käytännössä supportiivinen vuorovaikutus on sosiaalisen tuen hakemista ja antamista sekä sen saamista. Tuen hakeminen tarkoittaa harvoin suoraa tuen pyytämistä. Yleisempää on, että tuen hakeminen tapahtuu esimerkiksi tiedostetuilla tai tiedostamattomilla sanavalinnoilla, kuten "Miten tulen selviämään huomisesta?". Vastaavasti myös ilmeet, eleet tai äänenpainot, kuten raskas huokailu, voivat vihjata tuen tarpeesta. Työyhteisössä olisi siksi tärkeää havainnoida ja tulkita työkavereiden sanallista ja nonverbaalista viestintää, jotta tuen tarve tunnistettaisiin.

Luottamus ja yhteistyö
Supportiivinen vuorovaikutus vaatii luottamusta työyhteisön jäsenten kesken. Omaa kuormitusta ei ole helppo ilmaista, jos joutuu epäilemään työkavereiden reaktioita aiheen esiin tuomisesta. Vastaavasti tukea on haastavaa tarjota, mikäli ei voi luottaa siihen, että työkaveri sitä arvostaa. Tämän takia työyhteisössä työn tekemiseen tulisi suhtautua yhteistyönä. Kun kaikki työyhteisössä ajattelevat toisten parasta, kannustavat ja välittävät toisistaan, vaikeammistakin asioista on helpompi puhua.

Työkavereista ja heidän jaksamisesta huolehtiminen osoittaa lisäksi tukea saavalle henkilölle, että hän on työyhteisölleen tärkeä. Tämä puolestaan edistää työyhteisöön sitoutumista. Supportiivisen vuorovaikutuksen on myös todettu olevan selittävä tekijä ammatti-identiteetin muotoutumisessa. Usko omaan osaamiseen kasvaa, kun työhön liittyvää epävarmuutta saa hallittua paremmin sosiaalisen tuen avulla.

Panosta vuorovaikutukseen, ole supportiivinen!

Voimiston 5 vinkkiä supportiiviseen vuorovaikutukseen:

• Ajattele työ yhteistyönä
• Tiedosta, mistä olet kuormittunut - tuen antaminen on helpompaa, kun stressitekijä on tiedossa
• Havainnoi työkavereiden jaksamista
• Kysy ja tarjoa apua
• Reflektoi vuorovaikutustaitojasi - mitä asioita sinun on helppo sanoittaa, entä mitä voisit kehittää? 

 

Lähteet:

Mikkola, L. 2006. Tuen merkitykset potilaan ja hoitajan vuorovaikutuksessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Mikkola, L. 2009. Sosiaalinen tuki 2000-luvun tutkimuskirjallisuudessa. Prologi.