Tekoäly ei voi oppia empatiaa

Aivotutkija Katri Saarikivi analysoi suomalaisten työelämää ja –motivaatiota Tiina Ellilän Aamulehteen kirjoittamassa artikkelissa. Työelämän tulevaisuutta pohdittaessa esille nousee usein automatisaation työpaikkoja vähentävän vaikutuksen uhkakuva. Saarikivi tyrmää ajatuksen siitä, että jokin tietty, kiinteä määrä työtä tultaisiin jakamaan ihmisten ja robottien kesken. Sen sijaan robotteja tulisi ajatella työkaluina, joille sopivat tietynlaiset työt. Kaikkea työtä tekoäly ei voi omia ja ihmisen valtteja työelämässä tulevatkin olemaan hyvät vuorovaikutustaidot ja empatia.

Saarikivi listaa artikkelissa neljä keinoa, joilla vuorovaikutusta voitaisiin parantaa työpaikoilla. Tässä blogitekstissä pureudumme Saarikiven vinkkeihin hieman alkuperäistä listausta syvällisemmin nimenomaan puheviestinnän teoreettisesta näkökulmasta. Teorian lisäksi annamme myös konkreettisia ehdotuksia vinkkien toteuttamiseen.

1.Lyhyet puheenvuorot, ei monologeja.

 Jaarittelevat ja harhailevat monologit voit välttää suunnittelemalla puheenvuorojasi etukäteen. Näin keskustelu pysyy todennäköisemmin johdonmukaisena ja puheenvuorosi ja kommenttisi merkityksellisinä. Huolehdi kuitenkin, ettet keskity ainoastaan itseesi ja omaan asiaasi. Itsekeskeisyys ja monologi ovat molemmat huonoja vaihtoehtoja. Kommentoimalla ja sisällyttämällä muiden puheen sisältöä omassasi, osoitat aidosti kuuntelevasi. Dialogisuutta ja keskustelun etenemistä voit edistää myös esimerkiksi lopettamalla puheenvuorosi avoimeen kysymykseen. Tarkoituksenmukaiset, keskustelua eteenpäin vievät ja ajatuksia herättävät kysymykset voivat olla parhaiten käytettyjä puheenvuoroja.

2.Responsiivisuus. Tämä tarkoittaa mukautumiskykyä, joustavuutta, sopeutumiskykyä.

Responsiivisuus yksinkertaisimmillaan tarkoittaa keskustelukumppanin/-kumppaneiden huomioimista ja heidän sanomaansa reagoimista joko sanallisesti tai elein ja ilmein. Reagoiminen ilmaisee läsnäoloa ja kunnioitusta muita kohtaan. Esimerkiksi jo pelkästään nyökkääminen, hymyileminen tai samanmielinen hymähdys työkaverin puheen aikana kannustavat häntä jatkamaan keskustelua. Laajempana käsitteenä responsiivisuus tarkoittaa tilanteeseen, ympäristöön ja keskustelukumppaneihin mukautumista. Esimerkiksi työkaverin auttaminen kiireessäkin osoittaa reagointia työyhteisön asioihin. Joustamalla omista asioistasi työkaverin hyväksi vahvistat yhteistyöhalukkuutta työpaikalla.

3.Kaikki pääsevät ääneen.

Tasapuolinen keskusteluun osallistuvien mielipiteiden ja ajatusten kuuleminen on kaikkien etu, jotta mikään olennainen asianhaara ei jää huomioimatta tai mahdollinen uuteen innovaation johtava puheenvuoro käyttämättä. On tärkeää huomioida, että me kaikki emme ole yhtä rohkeita ja sanavalmiita. Tasapuolinen huomioiminen onnistuukin paremmin, kun ymmärtää viestintäarkuuden käsitteen. Ujous ja viestintäarkuus voivat vaikeuttaa, rajoittaa tai jopa estää vuorovaikutuskäyttäytymistä. Toisin sanoin, viestintäaroille  ihmisille kynnys osallistua keskusteluun voi olla hyvinkin korkea. ”Mitäs mieltä sinä Matti olet tästä asiasta?” –kysymysten sijaan viestintäarkuudesta ei pidä tehdä isoa numeroa. Pidä mielessä, että viestintäarkuus ei tarkoita sitä, etteikö henkilö haluaisi kokea yhteenkuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunteita. Hiljaisilta vaikuttavien henkilöiden huomiointi kannattaa aloittaa kahden keskeisillä keskusteluilla sekä kutsumalla heidät mukaan työyhteisön yhteisiin tilaisuuksiin.

4.Empatiataidot

Saarikivi listaa empatiataidoiksi mielikuvituksen ja altruismin. Ilman mielikuvitusta on vaikea kuvitella itsensä toisen kenkiin eli tuntea empatiaa. Altruismi puolestaan on tavallaan edellytys sille, että haluaa kuvitella niihin vieraisiin kenkiin. Empatiaa voit konkreettisesti osoittaa supportiivisella vuorovaikutuksella. Supportiivisessa vuorovaikutuksessa on kyse prosessista, jossa muodostuu sosiaalista tukea. Sosiaalinen tuki auttaa puolestaan yksilöä hallitsemaan kokemaansa epävarmuutta ja näin vahvistaa käsitystä hyväksytyksi tulemisesta. Pidä silmällä työkavereiden jaksamista, ja tarjoa tukeasi rohkeasti. Voit tutustua supportiiviseen vuorovaikutukseen syvemmin täältä.

Voimiston vinkit parempaan vuorovaikutukseen työpaikalla

Vuorovaikutustaidot ja empatia ovat monisyisiä käsitteitä, joita voi ilmaista ja kehittää monin tavoin. Näillä vinkeillä voit päästä alkuun. Saarikiven sanoin; ollaan töissä kivempia toisillemme.

– Vältä itsekeskeisyyttä; ota työkaverisi huomioon
– Tarjoa rohkeasti apua kollegoillesi
– Älä rohmua tiimin aikaa rönsyilevällä monologilla, vaan suunnittele puheenvuorojasi dialogisuus mielessä
– Pidä huoli, etteivät ujommat työyhteisön jäsenet jää ulkopuolelle

Me uskomme vuorovaikutustaitojen olevan työelämän tärkein työkalu ja siksi me valmennamme eri organisaatioiden työntekijöiden vuorovaikutusosaamista viikottain.

Saisiko teillekin olla ripaus ymmärrystä, empatiaa ja tarkkuutta puheenvuorojen sisältöihin? Kerromme mielellämme lisää. Sähköposti osoitteeseen olli.vainio@voimisto.fi on hyvä suunta aloittaa yhteistyö.