Olli Vainio
Mitä huumori on? Onko kaikki huumori hauskaa ja vuorovaikutusta edistävää? Ja miten huumorin ominaispiirteiden tiedostaminen voi tehdä sinusta paremman viestijän?
Tämän blogitekstin tarkoitus on esitellä huumoria vuorovaikutusilmiönä ja lisätä tietoa ilmiön monipuolisuudesta. Kirjoituksessa havainnollistetaan huumorin ilmenemistä sekä jalkapallovalmentajan että työyhteisön näkökulmista. Lopuksi huumorista listataan viisi huomiota, joita on hyödyllistä pohtia vuorovaikutustilanteita analysoidessa.
Monipuolinen huumori
Huumoriin liittyy paljon erilaisia käsityksiä ja jokaisella meistä on varmasti kokemusta monenlaisesta huumorista. Joskus nauramme vedet silmissä kuulemallemme vitsille, toisinaan tunnemme suurta myötähäpeää ja jopa ahdistusta, kun oma tai toisen huumori tuntuu asiattomalta ja tahdittomalta. Mitä huumori siis on, ja miksi jotkut vitsit ei vain naurata?
Huumori on vuorovaikutusilmiö, ja sitä voidaan ilmaista sekä kielellisesti että nonverbaalisesti. Kielellinen huumori voi olla muun muassa ironiaa, satiiria, metaforia, sarkasmia tai anekdootteja. Nonverbaalisesti huumoria voidaan ilmaista esimerkiksi naurulla, kehon asennoilla, ilmeillä tai eleillä. Näiden viestien on havaittu usein tukevan kielellistä huumoria.
Huumori ilmiönä puolestaan määritellään viestiksi, joka aiheuttaa huvittuneen reaktion joko huumorin ilmaisijassa, vastapuolessa tai molemmissa. Keskeistä on, että viesti tulkitaan hauskaksi. Huumorin ilmaiseminen voi olla tietoista, jolloin sen ilmaisemiseen on jokin syy. Toisaalta välillä huumoria ilmaistaan täysin tiedostamatta. Tämä on yleistä esimerkiksi tilannekohtaisen (tilannekomiikan) huvittuneisuuden tapauksissa.
Ymmärtääkseen huumorin ominaispiirteitä syvällisesti on tärkeää huomioida huumorin tulkinnallisuus. Huumoria kuvataankin yleensä kaksiteräisenä miekkana, koska sama humoristinen sanoma voidaan tulkita joko positiivisesti tai negatiivisesti osapuolesta, tilanteesta ja vuorovaikutussuhteesta riippuen. Toisin sanoen huumorin tulkintaan vaikuttaa se, kuka, missä ja miten huumoria ilmaisee.
Huvittuneen reaktion syntymiseen vaikuttaa myös merkittävästi vuorovaikutuksen osapuolten huumorintaju. Huumorintaju määritellään yleisesti henkilön ajattelun tai käyttäytymisen piirteeksi, eli taipumukseksi ilmaista ja tulkita huumoria omalla subjektiivisella tavalla. Huumorintajua on jäsennelty myös kognitiiviseksi kyvyksi, eli kyvyksi ymmärtää, prosessoida ja tuottaa vitsejä tai tietynlaiseksi viestintäkäyttäytymiseksi, kuten taipumukseksi nauraa tai vitsailla. Keskeistä on, että kyseessä on henkilökohtainen ominaisuus, joka vaikuttaa huumorin ilmaisemiseen ja tulkitsemiseen.
Mitä hyötyä huumorista on?
Huumori on todella monipuolinen vuorovaikutusilmiö, jolla on monia vuorovaikutusfuktioita. Toisin sanoen huumori palvelee erilaisia tarkoituksia vuorovaikutuksessa ja ne voidaan jakaa positiivisiin ja negatiivisiin. Positiivisia vuorovaikutusfunktioita ovat muun muassa huumorin ilmaiseminen vuorovaikutusosapuolten viihdyttämiseksi tai rentouttamiseksi. Negatiivisiksi vuorovaikutusfunktioiksi kuuluvat puolestaan vuorovaikutusosapuolten halventaminen tai nöyryyttäminen.
Huumoria voidaan ilmaista myös hallitakseen niin yksilöiden välistä kuin ryhmän vuorovaikutusta. Kertomalla vitsin henkilö voi vaihtaa keskustelun suuntaa ja sujuvoittaa vuorovaikutusta. Vastaavasti huumoria ilmaisemalla voidaan huolehtia ryhmän suhdetason ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Toisin sanoen huumori voi auttaa vuorovaikutusosapuolia osoittamaan toisilleen sitoutumista ja välittämistä. Koska huumori on hyvin henkilökohtainen kokemus, niin tarkoituksenmukaisesti ilmaistu huumori on osoitus vuorovaikutusosapuolien samankaltaisuudesta. Huumori voi parhaimmillaan yhdistää ja lähentää.
Vaikuttamisen keinona huumoria voi ilmaista esittääkseen tai vahvistaakseen argumenttiaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi mielipiteen esittämistä vitsaillen (”Eikös tämä vatulointi riitä?”) tai tiukan mielipiteen esittämistä piikitellen ja kiusoitellen (”Vieläkö haluat vatuloida?”). Mielipiteiden ilmaisemisen lisäksi huumorilla on tunteiden, mieltymysten ja vastenmielisyyden ilmaisemisen vuorovaikutusfunktioita. Huumorilla voidaan siis viestiä paljon henkilökohtaista tietoa, mutta myös välttää itsestäkertomista ohittamalla humoristisilla heitoilla tunkeilevia kysymyksiä.
Toisinaan huumorin ilmaiseminen voi myös häiritä vuorovaikutusta. Sopimaton tai liiallinen huumori voi viedä huomion pois olennaisesta, jolloin vuorovaikutustilanteelle asetetut tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta. Liiallinen vitsailu esimerkiksi palaverissa voi hidastaa asioiden käsittelyä ja aiheuttaa turhautumista, kun aikataulussa ei pysytä. Tämän takia on tärkeätä havainnoida vuorovaikutustilannetta ja tulkita, milloin ja minkälainen huumori on tarkoituksenmukaista.
Otetaan seuraavaksi kaksi esimerkkiä siitä, kuinka huumori ilmenee ja mikä on sen merkitys eri vuorovaikutustilanteissa.
Huumori osana jalkapallovalmentajan arkea
Jalkapallovalmentajalle huumorin ilmaiseminen voi olla varsin hyödyllistä, jotta hän saa pelaajansa rentoutumaan. Esimerkiksi ennen tärkeää ottelua pelaajat kokevat kuormitusta otteluun liittyvien paineiden johdosta, mikä voi johtaa heikkoon suoritukseen itse ottelussa. Vastaavasti valmentajan onnistuneella huumorin ilmaisemisella pelaajat voivat unohtaa hetkeksi jännityksensä ja epäolennaiset ulkoapäin tulevat kuormitusta aiheuttavat ärsykkeet.
Pelaajan ja valmentajan välisessä vuorovaikutuksessa huumorilla voi olla vaikean asian esiin tuomisen vuorovaikutusfunktio, Valmentajana voi olla vaikeaa ottaa puheeksi pelaajan kanssa esimerkiksi tämän heikentynyt treenimotivaatio. Mikäli asian esittää liian jyrkästi, voi pelaaja kokea tämän voimakkaana syytöksenä ja hänen motivaationsa voi heikentyä entisestään. Asian humoristisesti esittäminen esimerkiksi ”Hei, mistäs kenkä puristaa?” voi puolestaan auttaa pelaajaa kertomaan syitä heikentyneeseen motivaatioon.
Työyhteisön huumori
Työyhteisössä huumorin ilmaisemisessa voi olla merkityksellistä huomioida työkavereiden huumorintaju. Erityisesti koheesion säilyttämisen ja kehittämisen kannalta tarkasti mukautettu ja kohdennettu huumori voi olla hyvin tehokas tapa edistää työyhteisön tiimiytymistä. Työyhteisöön sopimattomalla huumorilla taas voi vastaavasti olla hyvinkin negatiivisia vaikutuksia työpaikan vuorovaikutuksen dynamiikkaan.
Mikäli työyhteisössä on tapana tehdä käytännönpiloja toisille, on hyvin tärkeää selvittää, ketkä kaikki työkavereista arvostavat ja kokevat pilat hauskoiksi. Joidenkin työyhteisön jäsenten huumorintajuun pilat eivät välttämättä sovi ja he voivat tulkita läppärin teippaamisen vitsin sijaan jopa työpaikkakiusaamisena. Tämä korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä työyhteisössä. Toisiin tutustumisen ja yhteisten toimintatapojen sopimisen myötä myös huumorin ilmaisemista voi mukauttaa. Näin sitä on helpompi kohdentaa tarkemmin ja tarkoituksenmukaisemmin. Parhaimmillaan huumorin ilmaiseminen voi nimittäin voimaannuttaa sekä huumorin ilmaisijaa että muita vuorovaikutusosapuolia. Tällöin työyhteisön koheesio ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyvät.
Huumori haltuun viidellä vinkillä:
• Tunnista oman huumorintajun ominaispiirteet
• Tulkitse toisten huumorintajun piirteitä, mukauta viestintäsi
• Tiedosta huumori keinona sanoittaa kuormittavia asioita vuorovaikutuksessa
• Muista, että huumori on aina tulkinnallista -väärinymmärryksiä tulee
• Tunnista ja tiedosta huumorin positiiviset ja negatiiviset vuorovaikutusfunktiot -suosi positiivisia
Lähteet:
Foot, H. & McCreaddie, M. 2006. Humour and laughter. Teoksessa O. Hargie (toim.) Handbook of communication skills. New York: Routledge, 293 – 322.
Lynch, O. H. 2009. Humorous communication theory. Teoksessa K. A. Foss & S. W. Littlejohn (toim.) Encyclopedia of communication theory, 480 – 483.